Kun olin vetänyt pöydänjalkoihin kaksi kerrosta Osmocolorin harmaanvihreää, otin hiomasienen ja hioin pinnan puhki sieltä täältä kulmista niin, että patina tarttuisi erityisesti niihin kohtiin.
Sen jälkeen otin työn alle pöytälevyn. Ajattelin harjoitella ensin jatkopaloilla, koska silloin ei harmita niin paljon, jos menisi pieleen. Lopulta käsittely oli niin helppoa, että pieleen menemisen vaara oli mitätön. Sekoitin ruskeaa ja väritöntä vahaa suhteessa 60/40. Lämmitin vahat pitämällä purkkeja vähän aikaa vesihauteessa. Ainakin värivaha oli aluksi niin jäykkää, että sitä ei olisi saanut sekoitettua värilliseen ilman lämmitystä.
Sitten vaan levittelin pensselillä vahaa pöytälevylle ja pyyhin lopulta ylimääräiset rätillä pois. Kuvassa näkyy käsitelty ja käsittelemätön jatkopala.
Kun kaikki pöytälevyt olivat ruskeita, rätti, jolla olin pyyhkinyt ylimääräisen vahan pois, oli täydellinen patinointirätti. Pyyhin sillä pöydänjalat kevyesti. Olin ensin hionut joistakin paikoista vihreää maalia pois, että patina tarttuisi niihin kohtiin enemmän. Joissakin siis puu näkyi paljaana, mutta joissakin riitti, että pintaa oli karhennettu. Käsittelin rätillä jalat ja pöydänrungon kauttaaltaan. Ensin tuntui, että ruskeaa väriä ei tartu paljon yhtään, mutta lopulta pienikin ruskea siellä sun täällä antoi tarvittavan efektin. Vihreänharmaan harmaa väistyi ja jaloista tuli juuri sen väriset kuin pitikin. Pinnassa oli siis lähes näkymätön ruskea "kalvo". Seuraavassa on salamavalolla otettu kuva "patinoinnista".
Lopulta pöytä näytti tältä (kuvat ovat valitettavan rakeisia, mutta valo ei tahtonut riittää, väritkin ovat mitä ovat pikaisen raw-konversion jälkeen):
Ensi viikonloppuna pöytä viedään mökille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti