torstai 2. heinäkuuta 2015

Pihatöitä

Viime kesänä hankimme muutaman kuorma-autollisen seulanpääkiviä. Niillä päällystettiin polkuja ja niitä levitettiin rakennusten vieruksille. Kuvassa saunan edusta, johon istutettiin maata pitkin kasvavaa katajaa.

Maalari ja mökinomistajat maalasivat taloa

Höylähirsitaloa ei kannata maalata ensimmäisenä vuotena, eikä ehkä seuraavanakaan. Muutamassa vuodessa hirren pinta karhentuu ja maali tarttuu siihen paremmin. Naapurin arkkitehdin suosituksesta valitsimme peittävän maalin (saunahan maalattiin läpikuultavalla Roslagin mahongilla). Halusimme edelleen käyttää perinnemaalia ja Uulan petrooliöljymaalista löytyi sävy nimeltä Myrsky. Halusimme päärakennuksesta tummanharmaan. Petrooliöljymaalin etu on se, että periaatteessa se peittää jo ensimmäisellä kerralla. Tämä ei tosin ihan sataprosenttisesti pidä paikkaansa, jos maalaa valkoisella. Naapuri oli maalannut mökkinsä Laava-sävyllä, mutta läheltä katsottuna se oli vihreään vivahtava. Olisi pitänyt tajuta, että harmaa vivahtelee sinne sun tänne yleensä.

Maalaamatta olivat räystään aluset ja seinät. Otsalaudat oli maalattu jo rakennusvaiheessa ja silloin suurin osa pinnoista oli myös käsitelty homeenestolla. Vain räystään alusissa oli homepilkkuja ja maalari suosittelikin niiden pesemistä pois. Tämä, ja lisäksi vaadittava homeenestokäsittely, osoittautui liian vaativaksi etenkin kun meillä ei ole painepesuria enkä välttämättä halua puuseinää painepesurille pestäkään. Päädyimme käsittelemään räystään aluset Uulan homeenestolla. Tulevaisuus näyttää miten maali kestää hometta kun pohjatyöt eivät olleet viimeisen päälle.

Maalimenekki yllätti. Räystään alusiin (mukaan lukien kattojuoksut) meni kolme 9 litran purkkia valkoista väriä eli yksi enemmän kuin itse seinämaalia. Koko päärakennuksen maalaukseen meni noin 80 työtuntia. Lisäksi ikkunoiden vuorilautojen uudelleen kiinnitykseen ja paikkamaalaukseen meni noin 10 tuntia. Koska valkoista pitikin ostaa yksi purkki lisää, jouduimme "tyytymään" paikallisen maalikaupan Väri tiimi petrooliöljymaaliin, joka on ymmärtääkseni Virtasen maalitehtaan valmistamaa. Sävyssä tai muissa maalausominaisuuksissa ei ollut merkittävää eroa Uulan maaliin verrattuna.

Ja lopputulos on siniseen vivahtava riippuen päivänvalosta. Olen hieman pettynyt sävyyn, koska sinertävää en olisi halunnut, mutta Myrsky oli Uulan tummin harmaa ennen mustaa. Olisikohan sittenkin pitänyt maalata päärakennuskin mustaksi? Mutta nyt neljä vuotta vanha mökki on kuin uusi ulkoa.

Laiturin pitää kuulemma lähteä rannasta

Vaikka olinkin korjannut laiturille vievän sillan jo viime kesänä, laiturille ei vieläkään päässyt aivan rannasta. Ensin piti kulkea parin metriä lankkua pitkin. Vaimoni väitti, että laituri lähtee yleensä rannasta eikä vasta parin metrin päästä. Jouduin siis tekemään laiturin rantaan asti. Porasin taas pilarikengät luonnonkiviin ja kiinnitin laiturin runkorakenteen pilarikenkiin. Laiturin alku liittyi vanhaan osaan melko luonnollisesti ja viereiselle terassille tuli noin kymmenen sentin porras.


keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Laiturin korjausta, hiekkarantaa ja pihalaatoitusta

Blogini on ollut noin vuoden hunnigolla. Viime kesänä tapahtui seuraavaa: rannasta poistettiin kiviä ja ajettiin hiekkaa tilalle. Nyt koirakin pääsisi helposti uimaan, jos uisi. Mutta kun ei ui. Vuosi sitten keväällä jäät rikkoivat laiturille vievän sillan ja jouduin latomaan laudat uudelleen. Onneksi pilarikengät säilyivät ehjinä niin runkoa ei tarvinnut tehdä uudelleen.
Hiekkarannasta tuli lopulta ihan hieno ja ainakin ensimmäisen talven jälkeen hiekat ovat edelleen paikallaan.
Pihalaatoitusta varten tilasimme Oriveden mustaa liuskekiveä ja harmaita graniittisia reunakiviä. Laatoitus tuli pääsisäänkäynnin eteen ja tarkoitus oli, laatoitus estäisi hiekan kulkeutumisen sisään. No ei se ihan sitä tee. Kun piha on täynnä hienoa hiekkaa, koiran tassuissa sitä tulee aina sisään. Asiaan on siis saatava toinen ratkaisu. Laatoitus on kyllä ihan komea.

Aloitin laatoituksen teon poistamalla vanhan hiekan portaiden edestä. Tein reunakivistä reunuksen ja sen jälkeen ajoin pohjan täryllä. Tässä tuli sellainen ongelma, että routaeristeet olivat portaiden edessä, eikä tärytys siis auttanut siinä kohtaa. En ymmärrä, miten routaeristeen päälle voi oikeastaan tehdä yhtään mitään...
Sen jälkeen täytin "altaan" asennushiekalla. Tasoitin asennushiekan pitkällä lankulla ja aloin asettelemaan kiviä. Opiskelin liuskekivien paloittelua tältä videolta ja opin käytännössä, että en saanut kyllä kiviä leikattua yhtä vaivattomasti kuin videolla annetaan ymmärtää. Vaikka leikkasin kiveä asennushiekan päällä, siitä lohkesi yleensä ylimääräistä ainakin kiven alapuolelta. Kivien leikkaaminen olikin todella vaikeaa.
Lisäksi vaikeaa oli saada kivet asennettua niin, että ne eivät keikkuisi. Jokaiselta kulmalta astuttaessa, kivi ei saanut keikkua yhtään. Muuten laatoituksesta ei tule vakaa. Täytyy sanoa, että tässä laatoitusprojektissa, joka muuten jää viimeisekseni, helpointa oli saumaus. Ostin Kivikoplalta Espoosta GREPUR 294 UV saumalaastia. Se maksoi muistaakseni n. 80 euroa pönttö ja arvioin menekiksi 3 pönttöä. Lopulta kävi niin, että se riitti juuri ja juuri ja olisi harmittanut, jos olisin joutunut ostamaan neljännen pöntön vain muutaman neliön tähden. Antrasiitin värinen "hiekka" sekoitettiin mukana tulleen purkin sisältämän liiman kanssa ja levitettiin saumoihin. Valmis sauma päästää veden lävitseen, mutta tuntuu kiinteältä. Musta liuskekivi ja antrasiitin värinen sauma näyttää hienolta.